Kuinka pk-yritys voi rakentaa vastuullisuustavoitteista käytännön tiekartan – ja hyötyä siitä?
Pk-yritykset kiirehtivät usein raportoimaan vastuullisuudesta ennen kuin tavoitteet on kunnolla määritelty. Ilman selkeitä mittareita työ jää kuitenkin hajanaiseksi. Suuryrityksille suunnattu CSRD tarjoaa mallin myös pk-yrityksille: mitattavat, tuloslähtöiset tavoitteet tekevät vastuullisuudesta suunnitelmallista ja vaikuttavaa.
Asiakkaat, rahoittajat tai muut tärkeät sidosryhmät voivat edellyttää pk-yrityksiltä esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämistä, ympäristöjärjestelmää, työntekijöiden hyvinvointia tai toimitusketjun eettisyyttä. Samalla resurssit voivat olla tiukassa ja kokonaisuus näyttää mammuttimaiselta. Pulmaan auttaa tilanteen selkeyttäminen ja systemaattinen vastuullisuusohjelma: mihin pyrimme, mitä teemme, kuka tekee ja milloin.
Miten siis luodaan vastuullisuusohjelma, joka huomioi asiakasvaatimukset ja eri viitekehykset – ilman että työ hajoaa tai jää juhlapuheiksi?
1. Olennaiset asiat selvillä – mutta mitä sitten?
Monet pk-yritykset aloittavat vastuullisuustyön tekemällä olennaisuusanalyysin eli arvioimalla tärkeimmät vastuullisuusteemat liiketoiminnan kannalta. Tuloksena syntyy lista aiheista, kuten CO2-päästöjen vähentäminen, kiertotalouden tai toimitusketjun eettisyyden edistäminen. Tästä saadaan tuloksena lista asioita, jotka ovat tärkeitä mutta kohtalaisen laveita, kuten kiertotalouden edistäminen tuotannossa.
Tutkimus (Halme et al., 2020) osoittaa, että yritysten vastuullisuustyö voi helposti "irrota" todellisista vaikutuksista – ilmiötä kutsutaan means–ends decouplingiksi. Tällöin tavoitteita kyllä asetetaan, mutta ne eivät johda todellisiin ympäristö- tai sosiaalisiin parannuksiin. Esimerkiksi tavoite edistämme luonnonmonimuotoisuutta kaikissa toiminnoissamme on hyväntahtoinen, mutta mittaamaton ja vaikeasti johdettavissa käytännön toimiin.
2. Tunnista oikeansuuntaiset tavoitteet
Osana tärkeimpien vastuullisuusasioiden arviointia tunnistetaan myös toistuvat asiakas- ja sidosryhmävaatimukset. Ne voivat antaa viitteitä tavoitteiden suunnasta:
• Tarvitaanko esimerkiksi tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita asiakkuuden tai rahoituksen ehtona?
• Odottavatko asiakkaat ISO-sertifikaattia tai Ecovadis-arviointia?
• Painottuvatko sosiaalisen vastuun tai governance-teemat, kuten työntekijöiden oikeudet tai toimitusketjun läpinäkyvyys?
Kunkin teeman alle kannattaa listata sekä asiakasvaatimukset että viitekehykset, joihin tavoitteiden tulisi nojata. Lisäksi vertaisten benchmarkkaus eli muiden samankaltaisten yritysten tavoitteet ja mittarit auttaa asettamaan omaa kunnianhimon tasoa realistisesti tai rohkeasti edelläkävijäksi. Lopullista päätöstä ohjaa kuitenkin ennen kaikkea yrityksen oma strateginen suunta, ja välillä myös hygieniatekijät, eli asiat jotka on yksinkertaisesti oltava kunnossa.
3. Osallista oMAT ASIANTUNTIJAT mukaan
Tavoitteiden tulisi olla koko organisaation yhteinen asia, ei vain johdon tai viestinnän pöytäkirjamerkintä. Parhaat tulokset syntyvät, kun asian parissa työskentelevä henkilöstö osallistuu ainakin tavoitteiden ja mittareiden ideointiin.
Työpajat, joissa on selkeä fasilitointi ja tarkoitus, ovat tehokas tapa rakentaa yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista. Tärkeää on myös sopia, miten tavoitteista päätetään eli kun ehdotukset tavoitteista ovat valmiit, miten päätöksentekoprosessi etenee.
4. Ilman tiekarttaa tavoitteet jäävät haaveiksi
Kun tavoitteet on yhteisesti sovittu, niille tarvitaan tiekartta: konkreettiset toimenpiteet, aikataulut ja vastuut. Muuten on riski, että kiire estää kehittämisen, eikä tavoitteiden edistäminen ole kenenkään vastuulla.
Myös tässä kohtaa työpajamuotoinen työskentely voi helpottaa työn konkretisointia, keskustelua ja resurssien kohdistamista.
5. Hyödyt käyttöön ja osaksi liiketoiminnan ydintä
Parhaat tulokset syntyvät, kun vastuullisuustavoitteet eivät jää irrallisiksi hankkeiksi, vaan ne kytketään osaksi liiketoimintaa: tuotekehitykseen, toimitusketjuihin, henkilöstöhallintoon ja strategisiin mittareihin. Halme et al. (2020) osoittavat, että juuri tällainen ”core integration” on avain myös mitattaviin parannuksiin sekä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun teoissa.
Pk-yritykselle vastuullisuustyö voi tuntua raskaalta, mutta oikealla lähestymistavalla siitä voi tulla strateginen vahvuus. Kun asiakasvaatimukset ja kestävän kehityksen viitekehykset kootaan systemaattiseksi tavoiteasetannaksi, vastuullisuus ei ole enää pelkkä kai tämä on pakko tehdä -harjoite vaan kilpailuetu esimerkiksi myynnissä tai rahoituksen saannissa.
Kaipaatko sparrausta oman vastuullisuustyösi kirkastamiseen?
Autamme pk-yrityksiä selkiyttämään vastuullisuustavoitteitaan, rakentamaan realistisia tiekarttoja ja yhdistämään asiakasvaatimukset, strategian ja viitekehykset toimivaksi kokonaisuudeksi.
Ota yhteyttä, niin katsotaan, miltä teidän tavoitteidenne polku voisi näyttää.
Lähteet:
Halme, M., Rintamäki, J., Knudsen, J. S., Lankoski, L. & Kuisma, M. (2020). When Is There a Sustainability Case for CSR? Pathways to Environmental and Social Performance